Näitä pohdintoja moni voi käydä paljon mielessään ennekuin alkaa etsiä itselleen sopivaa terapiaa. Itsemaksavilla asiakkailla mahdollisuuksien kenttä on suuri. Hyvän terapeutin löytäminen voi tuntua täysin hakuammunnalta. Suosituksiakaan tuskin tulee huudeltua sosiaalisen median palstoilla.
Terapia voi toimia monella tavalla asiakkaan hyödyksi. Terapioita on hyvin monenlaisia ja lähestymistapa eri terapioiden välillä olla kuin yöllä ja päivällä. Monet terapeutit ovat perehtyneet ja kouluttautuneet laaja-alaisesti ja käyttävät työssään erilaisten terapioiden näkökulmia, ajatuksia ja harjoitteita. Hyvä terapeutti on kuitenkin oppinut ennen kaikkea kuulemaan ja kuuntelemaan asiakasta. Parasta terapian antia on luottamuksellinen suhde, jossa asiakas kokee tulevansa kohdatuksi ja nähdyksi omana itsenään.
Terapeutin rooli on ennen kaikkea olla kuulevana korvana ja läsnä asiakkaalle ”turvallisena aikuisena” ( olis sitten kyse lapsesta, nuoresta tai aikuisesta). Koska terapeuttikin on vain ihminen, hän ei välttämättä ”kestä” kaikkea kuulemaansa. Aivan kaikki asiat eivät välttämättä ole tarpeenkaan tulla kohdatuksi Terapiassa. Asiakas on terapiassa ”kapteeni”, joka myös säätelee itseään ja sitä minkä verran hän on juuri siinä hetkessä valmis kohtaamaan tunteita ja ajatuksia.
Lyhytterapiaa Tampere
Terapiassa ensisijaisen tärkeätä on mielestäni asiakkaan kokema turvallisuuden ja luottamuksen tunne. On tärkeää löytää voimavaroja, vahvuuksia, pystyvyyden tunnetta ja kasvattaa terapeutin avulla myös omaa turvallisuudentunnetta. Turvallisuudentunteen ja luottamuksen lisääntyessä, vaikeiden asioiden kohtaaminen on hyödyllisempää. Vaikeissa tunteissa ja jatkuvassa haavoittumisen tilassa ilman toivoa eläminen ei automaattisesti jalosta ketään.
Ratkaisukeskeistä terapiaa on syytetty pinnallisuudesta ja jopa tunteiden kohtaamattomuudesta. Terapeutti, joka ei ole kohdannut omaa varjoaan, voikin jättää näin hyödyntämättä asiakkaan todellisia ongelmia. Ongelmat ovat suurimpia jalokiviä terapiassa. Toisaalta jotkut terapiat jäävät myllyttämään ongelmia, historiaa, negatiivisia ajatuksia ja vuorovaikutusmalleja. Ongelmat voivat tuoda loputtomasti lisää ongelmia eikä terapian tuota toivottuja tuloksia.
Lyhytterapioiden, (ainakin ratkaisukeskeisen lyhytterapian, jonka itse tunnen parhaiten) hyvä puoli on siinä, että se on rajattua, tavoittellista. Jokainen asiakaskäynti voi olla asiakkaan viimeinen. Ongelmia ja edistyksiä mitataan asteikoilla ja kaikki edistys tehdään näkyviksi. Lyhytterapia on melko dynaamista ja tulevaisuuteen suuntavaa. Kuitenkin, mikäli terapeutti hyödyntää vain ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa on sudenkuoppana se, että ”voimaantuminen” jää lyhytaikaiseksi. Ongelman todellinen voima saattaa jäädä hyödyntämättä. Ongelma voi olla myös se, että terapiassa edetään liian nopeasti eikä asiakkaan inhimilliselle kokemukselle jää tilaa. Tässäkin haittana voi olla se, että asiakas palaa myöhemmin saman ongelman äärelle.
Olisi siis toki suotavaa, että ratkaisukeskeisillä lyhytterapeuteilla olisi laajempaa elämänkokemusta, taitoja, koulutusta ja näkemystä pysähtyä ongelman äärelle. Näitä asioita ei ainakaan omassa koulutuksessani painoteltu. Toisaalta myös terapeutitkin, asiakkaiden lailla, ovat jatkuvassa elämänkoulussaan ja oppivat kenties vääjäämättä kohtamaan näitä kiperiä tunteita.
Terapiaan kannattaa hakeutua pienellä kynnyksellä
Ero valmennuksen ja terapian välillä on toisinaan häilyvä. On paljon asiakkaita, jotka elämäntilanteessaan hyötyvät valmennuksellisesta otteesta. Myös valmentajien ja terapeuttien on tärkeää tunnistaa milloin tarvitaan valmennusta ja milloin terapiaa. Nämä eivät mielestäni ole toisensa poissulkevia. Asiakas on itse pohjimmiltaan se, joka tietää ja asiakkaan antamat vastaukset ja sanat ovat tärkeimpiä vinkkejä terapeutille siitä missä nyt mennään ja minkälainen terapia on avuliainta juuri nyt.
Haluan vielä muistuttaa, että ratkaisukeskeinen lyhytterapia (jota siis itse tarjoan) on oma terapiamuotonsa eikä psykoterapian ”tiivistys”. Lyhytterapiasta voi hyötyä paljon sellainenkin asiakas, joka on jo kokeillut ”lähes kaikkea muuta”. Ratkaisukeskeisyys poikkeaa mielestäni muista terapiasuuntauksista erityisesti sen tulevaisuusorientaatiossa. Terapiassa on kokoajan mukana toivottu tulevaisuus ja toivotun elämän kuva. Myönteisen tulevaisuuden kuvittelu auttaa meitä virittymään hyvään ja kehossa alkaa tapahtua myönteisiä asioita. Tämä lisää hyvinvointia ja toiveikkuutta.