Olethan aivan varma, että lapsesi tietää olevansa 100 prosenttisen arvokas ihmisenä? Ei suoritustensa tai ulkoisen toiminnan vuoksi? Jos et, niin olisiko mahdollista kertoa sen hänelle heti tänään?

Millä sanoilla tai teoilla sinä osoitat arvostusta, kunnioitusta ja rakkautta läheistäsi kohtaan? Joskus voi olla ihan paikallaan myös selittää tämä asia lapselle. Esimerkiksi todistuksia jaettaessa pienelle koululaiselle kannattaa aina muistaa kertoa, että” ymmärräthän etteivät nämä arvosanat kerro vähäänkään siitä, miten kiva poika/ tyttö olet”

Itseluottamus ja riittävyydentunne rakennetaan jo lapsena. Kellään ei ole 100 prosenttisen täydellinen itseluottamus eikä myöskään päinvastoin. Itseluottamus vaihtelee eri tilanteissa, elämänvaiheissa ja suhteissa. Itseluottamusta voi rakentaa koko elämän ajan, koskaan ei ole liian myöhäistä. Myös syvää arvottomuuden tunnetta voi käsitellä aikuisenakin. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista lapsuutta. Kuten eräs ratkaisukeskeinen kirja otsikossaan ilmoittaa. 

Hyvä perusta terveelle itseluottaukselle sallii olla oma itsensä tilanteissa kuin tilanteissa. Myös epävarmat ja vieraat asiat koetaan mahdollisuuksina ja itseensä terveesti luottava lapsi tai aikuinen uskaltaa kohdata uusia tilanteita ja ottaa riskin myös.

Itsensä rakastamisessa ja hyväksymisessä ei ole mitään ylimielistä eikä muita alentavaa- päinvastoin. Itseään rakastava lapsi tai nuori antaa muiden olla rauhassa sellaisia kuin he ovat. Keskeneräisinä ja ominen virheineen. 

Kun osoitat lapselle, nuorisolle tai vaikka puolisolle, että rakastat häntä sellaisena kuin hän ON (ei suoritusten, ulkonäön tai muun ulkoisen asian vuoksi)- annat korvaamattoman lahjan. Pieni ihminen ei välttämättä ymmärrä (eikä kyllä isokaan aikuinen!), että kun puhumme ulkonäöstä, kouluarvosanoista tai vaikkapa urheilusuorituksista- arvostamme ja arvostelemme hänen tekojaan, emme häntä itseään, persoonana. Tämä ero on olennaisen tärkeä!

Kuinka meidän vanhempina pitäisi säilyttää oma kärsivällisyytemme, oma itseluottamuksemme ja arvostus lapseen juuri epäonnistumisen keskellä. Suoritusta voi toki arvioida, mutta mistä tilasta sen teen? Rauhasta ja itseluottamuksesta vai omasta epävarmuudestani?

Mikäli itselläsi on huono itsetunto tai harhakuvien varaan rakennettu (vaikkapa statuksen, suoritusten, ulkonäön jne..) on mahdoton heijastaa lapsellekaan todellista itsen arvostamista. Jos kaipaat vahvuutta omaan itseluottamukseesi, niin lue kirjoitus myös täältä: http://leijonansielu.fi/tee-itsellesi-arvolista/

Muistetaan rakastaa tänään itsejämme ja toisiamme. Sellaisina kuin olemme, juuri nyt. Epätäydellisyydessämme täydellisinä, ”keskeneräisinä”, haavoittuvina. Terve itserakkaus on vahva malli lapselle<3 Mitä lämmintä ja hyväksyvää voit sanoa Itsellesi juuri nyt. Näytä lapselle miten paljon arvostat myös Itseäsi!

”Se juttu” ”The thing”-  kaikessa, on juuri itsensä rakastaminen. Rakkaus ja hyväksyntä, itsetunto näkyy rakkautena ympäristöön. läsnäolona, ilona, huumorina, rauhana ja elämisen kepeytenä.

Meillä vanhemmilla on huoli milloin mistäkin kasvatuksellisesta asiasta. Mitä jos harjoittelisimme vain rakastamaan?  Ja ensisijaisesti juuri itseämme. Kaikki hyvä mitä teet itsellesi, heijastuu monin kerroin ympäristöösi.

Mieti myös miten voisit kohdata itsesi armollisemmin juuri nyt? Anna itsellesi kannustusta ja lempeitä ajatuksia. Arvostus voi alkaa pienen pienistä askelista. Elämä kyllä kantaa! Ihanaa keväistä viikkoa! Eikö olekin aivan mahtavaa kun linnut laulaa ja luonto herää!

Mitkä ovat sinun aiheitasi tänään lauluun?

”Niin paljon on aihetta lauluun.

On laulu katse rakkaimman ja herkkä ystävyys

Se suudelma on kauneimmalle suulle

On hehku posken polttavan ja aitan hämäryys

Ja se, mi usein kerrottu on kuulle

Se on laulu, kun rakkaus valloittaa

Se on aihe, kun orvoksi jäädä saa

Tuo kevät laulun riemuisan mut surullisen syys

Niin paljon on aihetta lauluun

On laulun aihe köyhyyskin ja riemu rikkaitten

Ja murhe, mikä polttanut on rintaa

Tuo laulun ilo räiskyvin tai jälki kyynelten

Se myöskin, mikä onnemme on hintaa

Lyhyt matka on köyhästä rikkaaseen

Lyhyt taival on riemusta murheeseen

On aihe lapsi pienoinen ja sauva vanhuksen

Niin paljon on aihetta lauluun

-Tapio Rautavaara