11.4.17 Aloin ihmettelemään, kun sopimuksestani ei kuulunut mitään, päivät kuluivat. Kustannuspäällikkö vaikuttaa hyvin kiireiseltä. Ehkä hän on alkanut epäröimään koko asiaa? Ajatellut ettei tekstistäni ehkä olekaan mihinkään? Ääh- päätin, että en päästä näitä ajatuksiani sisään. Nämä ovat niin nähtyjä ja kuultuja!
Kävi miten kävi, kaikella on tarkoituksensa. Se on kannatteleva mottoni. Luotan elämään.
Siirsin ajatukseni muihin projekteihin ja tekemisiin ja päätin, että asiat saavat mennä omalla painollaan. Se oli kuitenkin vaikeaa, koska olin kertonut asiasta mm. Facebook sivuillani. Se miksi olin halunnut tuoda kirja- asian julki ystävilleni, johtui siitä, että olin alkanut ajattelemaan, että minun on päästävä kaikenlaiselta piiloutumiselta, häpeältä ja saatava tuotua ajatukseni mieleni maailmasta päivänvaloon.
Kaikki tuttavani kysyivät asiasta. Se tuntui minusta vaikealta, koska olin työstänyt materiaalia jo viime vuoden puolella. Tajusin, että tähän minun on nyt totuttava jos kirja julkaistaan. Minun on osattava ilmaista sujuvasti ja kiinnostavasti aiheeni ydinsisältö. Päätin alkaa käymään läpi omaa tekstiäni ja tehtäviäni nyt ”tomun laskeuduttua” rauhassa. Olin yllättynyt miten hyvältä teksti tuntui itsestäni ja koin saavani siitä itsekin rauhaa muutamien haasteiden kanssa kamppailessani elämässäni juuri sillä hetkellä. Sain luottamusta ja varmuutta oppaan toimivuuteen. Tämä oli itselleni hyvin tärkeä kokemus.
Kustantaja soitti vihdoin pääsisäisen alla ja kävimme sopimusasian läpi. Puhuimme kirjan kannesta, koosta ja mallista. Puhelun päätyttyä minulla oli selkeä ja hyvä olo. Asia alkoi konkretisoitumaan. Kustantaja pyysi minulta lyhyttä esittelyä kirjan ytimestä sekä omaa esittelyäni. Tuota kirjan ydinsisältöä sitten pyörittelin päässäni pääsiäisajan ja lähetin muutamia ehdotuksia läheisille luottoihmisille. Oli yllättävän vaikeaa saada kaikista oleellisin tiivistettyä muutamaan lauseeseen. Ystävieni mielipiteistä oli paljon apua. Olen todella kiitollinen, että minulla on lähelläni nämä ihmiset, jotka tsemppaavat ja tukevat.
Kaiken kaikkiaan olen tähän mennessä tajunnut miten vaikeaa on tuoda oma, syvä mielenmaailma päivänvaloon. Ymmärrettävästi, selkeästi ja kirkkaasti. Arvostan hyviä puhujia, sanoittajia, säveltäjiä, taiteentekijöitä ja kirjoittajia entistä enemmän. Minun syvällisin elementtini on ollut aina ajattelu ja asioiden pohdiskelu. Asioiden ”vatkaamisesta” on ollut pitkä jalostusmatka oivalluksiksi ja tästä on vielä pitkä matka näiden oivallusten tuomiseksi päivänvaloon. Tämä on oma ensimmäinen askeleeni tässä. Siirtymät ovat olleet minulle aina hieman haasteellisia. En tiedä vielä miten paljoa sitä valoa kestän. Yksinäisyys, hiljaisuus ja oma maailmani ravitsee vielä liikaa.
Haluaisin myös tällä kirjoituksellani insipiroida sinua, joka elät minun laillani paljon oman mielesi maailmassa, laittamaan ajatuksiasi ylös ja lausumaan ääneen asioita joita et ole aikaisemmin kehdannut sanoa. Tai ehkä sinä, joka elät liikaa ulkoisessa maailmassasi, voisit hakea vastaavasti jotain pysähtymisestä ja hiljaisuudesta omien tärkeiden asioidesi äärelle.
Seuraavassa postauksessa kerron sinulle lisää projektin etenemisestä.
Arvokasta päivää sinulle ❤
Mustaa valkoisella , tulihan se vihdoin postista<3
Kaisa