Joksikin tulemisen tuska – Olemme aina vähän keskeneräisiä. ja silti niin täydellisiä <3
”Kukka on täysin avoin jokaisessa kukkimisen vaiheessa”- Mark Nepo
”Teemme itsellemme suuren karhunpalveluksen, jos arvioimme sen missä olemme, verraten johonkin edessä häämöttävään määränpäähän. Se on niitä kipuja, joita koemme yrittäessämme tulla joksikin: kehitysvaihe, jossa olemme, nähdään aina jotakin kuviteltua perillä olemisen maisemaa vasten. Siksi se, missä olemme- vaikka olemme askel askeleeta lähempänä – ei koskaan ole tarpeeksi” –Mark Nepo, Havahtumisen kirjassa
Vertauskuva ruususta ja elämästämme on hieno. Mitä jos ruusu miettisi ollessaan nupullaan, että sen pitäisi olla jo auki. Että se voisi olla sitten vasta tyytyväinen ja oikea ruusu kun se on auki. Miten ruusu voisi olla mitään muuta kuin mitä se on sillä hetkellä. Me ihmiset olemme niin armottomia itsellemme.
”Sitten voin olla tyytyväinen itseeni kun saan karistettua muutaman kilon.” ”Sitten minusta tulee täydellinen vanhempi kun…” ”Sitten olen huipulla, kun löydän uuden työn tai kumppanin tai plaa plaa plaa”.. Kuulostaako yhtään tutulta? Ja huomioi, että et edes välttämättä tiedota näitä ajatuksiasi. Ne voivat piillä ikävän tunteen taustalla. Tunteiden alta löytyy joku ajatus.
Meidän on usein helpompi myös sietää toisten ihmisten keskeneräisyyttä kuin omaamme. Annamme muiden rauhassa rämpiä, erehtyä ja mokailla, mutta itsellemme olemme vaativia. Vaatii hyvin paljon rohkeutta edes nähdä arvottomuuden tunteen läpi ja hyväksyä itsensä vain ihmisenä, inhimillisenä ja epätäydellisenä. Silloin kun tunnemme itsemme pieniksi tai heikoiksi alamme mielellämme heijastamaan sitä muihin. Egomme on pakko säilyä hengissä ja tuntea olevansa elossa, kun se saa haukkua, arvostella tai vähätellä muita.
Entä jos voisimme katsoa itseämme kukkana, täydellisenä kaikessa epätäydellisyydessään juuri siinä kasvun vaiheessa kuin olemme. Kasvaen aidosti omassa vauhdissamme, rehellisesti ja viisaasti.
Tässä pieni harjoitus sinulle, jota mieltä piiskaavat ajatukset vaivaavat
Riittävän hyvä riittäköön- harjoitus
Mitä jos kokeilisit edes yhden päivän ottaa lomaa kaikista mieltä piskaavista ajatuksistasi.
Tunnista ajatus tai ajatukset joilla syyllistät tänään itseäsi. Ihan mitä vain. Kaikki käy. Älä ole matkalla mihinkään suuntaan. Kun tunnistat negatiivisen ajatuksen- ole kuin itsesi paras ystävä tai luotettu kumppani ja sano mielessäsi itsellesi jotain kannustavaa ja hyväksyvää. Jotain sellaista mitä sanoisit lohduttaaksesi rakkainta ystävääsi. Muista että ajatukset ovat vain ajatuksia. Sinä et ole ajatuksesi. Ajatuksiin samaistuminen aiheuttaa kaiken surumme ja kärsimyksemme. Kuvittele miltä tuntuisi jos kutsuisin sinut kylään, repliky hodinek mutta pyytäisin jättämään kaikki ajatuksesi oven ulkopuolelle? Mitä olisi pitää lomaa niistä? Mitä tuntisit sen sijaan? Mitä tunteita jää jäljelle mieltä vellovien ajatusten takaa?
Ole rauhassa kuin nupulla oleva kaunis ruusu ja mieti miksi ihmeessä sinun pitäisi olla mitään yhtään enempää juuri nyt? Arvokasta päivää rakas ystävä. Ole juuri sellainen ainutlaatuinen ruusu kuin juuri nyt olet. Keskeneräisenä, mutta kuitenkin niin täydellisenä <3
Kaisa
Lisää mielen harjoituksia pian julkaistavassa kirjassa Leijonanvoimasta.
Tulossa myös keskusteluaikoja Tampereelle syksyllä-17
