Tämä on juttusarjani 3. ja viimeinen osa Milton Ericksonin (1901-1980) luovista terapiamenetelmiä.
Haluan jakaa vielä yhden hauskan metaforan, jolla Milton onnistui tarinan mukaan saamaan muutoksen hyvin masentuneessa miehessä. Joskus meidän kaikkien on hyvä muistuttaa, että vähäisempikin riittää ja meillä on jo ratkaisut käsissämme. Kun vain kuuntelemme ja näemme ympärillemme.
Eräänä päivänä Milton Erickson tapasi masentuneen miehen, joka oli hyvin vetäytynyt ja menettänyt elämänilon. Mies tunsi itsensä toivottomaksi, eikä pystynyt löytämään mitään syytä jatkaa eteenpäin. Hän tunsi itsensä aivan elottomaksi, kuin ei olisi enää mitään merkitystä.
Erickson kuunteli miehen tarinaa ja huomasi, että hänen väsymyksensä ja synkkyytensä olivat saaneet hänet menettämään yhteyden itseensä ja ympäröivään maailmaan. Milton päätti käyttää vertauskuvaa, joka auttaisi miestä näkemään itsensä uudessa valossa ja ymmärtämään, että elämän voima oli edelleen hänen ulottuvillaan.
Erickson sanoi miehelle: “Kuvittele, että olet kukko, joka herää aamulla ensimmäisenä ja alkaa laulamaan. Aluksi se ei ole kovin äänekästä, mutta kun kukko alkaa laulamaan, sen ääni kantautuu yhä kauemmas. Se on ensimmäinen merkki uudesta päivästä, ja sen laulun mukana tulee uskoa, että maailma on jälleen elossa. Mutta tiedätkö mitä? Kukon ei tarvitse laulaa koko päivän ajan. Se laulaa vain aamulla, ja sen laulu kuuluu koko kylään.”
Mies jäi mietteisiinsä ja kuunteli tarkkaan. Milton jatkoi: “Tuo kukko ei tiedä, että sen laulu herättää koko kylän. Se vain tekee sen, koska se on sen luontoa. Mutta sen laulaminen tuo valon takaisin kylään, ja jokainen kyläläinen alkaa huomata, että päivä on alkanut ja maailma on jälleen elossa.”
Mies mietti tätä hetken ja Milton lisäsi: “Ehkä sinäkin voit löytää oman laulusi. Se ei tarvitse olla kovaa tai täydellistä. Se voi olla pieni hetki, jossa teet jotain, joka tuo valoa elämääsi, aivan kuten kukko, joka laulaa aamulla. Se ei ole koko päivän pituinen työ, mutta sillä on voimaa.”
Tämä yksinkertainen, mutta voimakas vertauskuva sai miehen ajattelemaan omia pieniä askeleitaan, joita hän voisi ottaa päästäkseen takaisin elämään. Hän ei tarvinnut heti suurta muutosta, mutta hän ymmärsi, että pienillä teoilla, kuten nousemalla ylös ja tekemällä jotain, voi tuoda valon takaisin elämään. Kukon vertauskuva auttoi miestä löytämään toivon kipinän ja muistutti häntä siitä, että vaikka elämän virta tuntuisi hiljaiselta, pienet teot voivat herättää sen uudelleen.
Tarinan opetus on, että vaikka elämä voi tuntua raskaalta ja ilman toivoa, pienet, päivittäiset toimet voivat palauttaa meille merkityksen ja valon – aivan kuten kukko, joka laulaa aamun ensimmäisenä.
“JOKAISELLA IHMISELLÄ ON JO ITSESSÄÄN RESURSSIT RATKAISTA ONGELMANSA” – Milton h. Erckson
Jos olet kiinnostunut luovasta terapiasta ja alitajunnan hyödyntämisessä, teen hypnoosiohjausta ja lyhytterapiaa Tampereella. Kysele vapaita aikoja kaisa@leijonansielu.fi tai lue lisää:
https://leijonansielu.fi/hypnoosi/
