Minne sinä kiiruhdat? Paras tapa relata on juuri nyt- Keskellä kaaosta!
Minä ainakin olen sortunut ajattelemaan: ”Sitten olen onnellinen kun saan tämän työn tai projektin ohitse” ”Sitten kaikki on hyvin kun saan siivottua tämän kaaoksen” ”Kahden viikon päästä olen vapaa kun tämä koe on ohitse”. Juuri kiireen keskellä joudun muistuttamaan itseäni pysähtymään ja kokemaan tämän hetken. Tässä hetkessä ei ole mitään vastustettavaa eikä vikaa. Tämä on juuri minun elämääni, mitään muuta ”löydettävää” ei ole! Vuosia sitten minulla oli hassu ajatus, että elämä tulee jotenkin valmiimmaksi. Kiire lakkaa, ongelmat poistuvat, Koti pysyy järjestyksessä, Työt tulevat tehdyiksi. Onneksi tähän ikään mennessä olen saanut ymmärtää, että elämä on aina keskeneräistä ja muuttuvaa- Se ei todellakaan tule valmiiksi. Paras aika on nyt! Sain ihanan muistutuksen tästä äitienpäivänä.
Olin kirjoittanut kolme päivää kauheassa flowssa erästä juttua ja palatessani äitienpäivälounaalta huomasin, että tekstiä ei ollut enää koneella. Ei missään. Etsin aluksi itse kaikki tiedostot ja lopulta asiantuntijatkaan eivät löytäneet mitään jälkeä kyseisestä tiedostosta. Melkoinen mysteeri siis. Olin ollut todella innoissani, kun sain kirjoituksen valmiiksi ja tehtävälistallani odotti jo monta muuta ”tärkeää” työtä. Olin kuin puulla päähän lyöty kun yhtäkkiä silmäni jähmettyivät pöydällä olevaan, pojaltani samaisena äitienpäivänä saatuun lahjaan.
Mukissa oli teksti ”The time to relax is when you dont have time for it” Eli ”silloin juuri on aika rentoutua kun sinulla on vähiten siihen aikaa”. Tämä teksti kolahti minuun tuossa hetkessä kuin halolla lyötynä juuri oikeaan aikaan! Niin kuin asioilla yleensä on tapana! Päätin sammuttaa koneeni ja pyyhin itkut saman tien silmäkulmasta. Lähdin aurinkoon kävelemään hämmentyneenä kaiken kiireen keskellä ja päätin tutkia asiaa toisesta näkökulmasta.
”Kaikella on tarkoituksensa”- on oma lempisanontani, jota läheiseni joutuvat kuulemaan kyllästymiseen saakka! Tätä ajatusta sain testata ja harjoitella hyväksymään nopeasti sen mitä en voi muuttaa. Läikkynyttä maitoa on turha itkeä. Joskus käy niin, että emme koskaan saa tietää mikä merkitys ”väärin” menneillä asioilla on. Siis omasta mielestämme pieleen menneillä. Emme tunnista kaikkia asiaan liittyviä kytköksiä ja asioiden välisiä suhteita. Meillä on vain oma käsityksemme siitä miten asioiden kuuluisi mennä.
Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että minulle selvisi jo samana iltana miksi tämän hartaudella ja suurella innostuksella kirjoittamani tekstin piti kadota. Jotain aivan muuta sattui syntymään tilalle. Ehkä kerron siitä myöhemmin lisää.
Luota sinäkin ystäväni, että elämä kantaa! Ei stressata turhia- asioilla on taipumus järjestyä usein parhain päin. Joskus ihan itsestäänkin!
Ihania, aurinkoisia kesäpäiviä! Kiireellä tai ilman ❤ –Kaisa